Lunta odotellessa

Olipa vain niin ihana se yksi viikonloppu kun oli lunta! Heti niin jouluinen fiilis, kyllä se lumi on yksi asia mikä tekee joulun. Me ainakin nautittiin ja lähdettiin laavulle makkaranpaistoon :)

Kävimme tuossa myös aiemmin syksyn lopussa laavulla ja meillä oli aika hauska yhteensattuma.

Kun Rami laittoi nuotion palamaan niin ilmestyi pikkuhiljaa autoja tien viereen, joista nousi hirvimiehiä makkarat kainalossa ja hirvenraadot autonlavalla. He selvästikin haistoivat nuotion ja tulivat sitten seuraksi meille makkaranpaistoon! Oli niitä varmaan parikymmentä loppujen lopuksi :D

Ollaan me toki omassa pihassakin touhattu, ainakin silloin kun en ole ollut kipeänä, mikä on tälle syksylle ollut aika vähän.. Nimim. taas korvatulehdus ja sairaslomaa.... :( Mutta ilo otettu todellakin irti niistä kauniista syyspäivistä ennen sateita. Ja löysinpä tuollaisen mielenkiintoisen löydön takamarkilta. Se on Ramin vanha Sauli-kenkä, joka on vähän sammaloitunut. Eikö olekin oikeastaan aika hieno? Jopa vähän taiteellinen :)

Ensimäistä kertaa ikinä olen myös saanut haravoitua koko pihan. Tai siis sain haravointi-innostuksen eikä sitä lannistanut sateet tai pimeäkään. Kuvan taka-alan haravoimaton alue on naapurin puolta :P

Eetu halusi omaan ruohonleikkuriinsa keräävän säiliön ja äitihän takoi todella kekseliään sellaisen :D Tällä kertaa sillä kerättiin jäätä nurmikolta.

Ja sitten kun tulivat sellaiset kylmät, märät ja pimeät kelit ja äiti oli liian väsynyt tai kipeä ulos, keksityttiin leikkimään sisällä. Ja kyllähän sielläkin kaikenlaista keksittiin. 

Oikein kipeänä ollessani ostin kaupasta Eetulle ajanvietteeksi puimurin ja aiiiika monta traktori/työkonevideota katsoneena herra osasi sitä käyttää ihan ammattilaisen tavoin! Mikähän siitä vielä isona tulee :)

Olipa meillä yksi ilta pojalle leikkiseuraakin ja pieni niin haltioissaan toista seurasi ja sekasi leikit :D Kovasti on kyllä toivonut uudestaankin vierailulle, vink vink ;)

Äitin yksi lempileikki on ehkä junanradan rakentaminen. Tosin harvoin saan sen valmiiksi asti kun joku jo hajottaa. Nyt kuitenkin tuli aika hieno! :P Ja poikahan leikki.

Meillä on myös opeteltu hyppäämään. Joo kyllä, poika kohta kolme vee, mutta nyt se uskaltaa jo hypätä vähän! Sänky on hyvä paikka ja säkkityyny, myös emännänjatkolta sohvalle loikkaaminen on aika jännää! Mutta tasapökkää hypätään lattiallakin ihan vain oppimisen ilosta välillä. Tämä äityli on ylpeä kun poika uskaltaa tehdä uusia juttuja :) 

Pomppimisen lomassa syötiin vähän välipalaakin, äiti taiteili kuormurilautaselle omenapyörät ja suolakalakuorman. 

ps. Eikös olekin aika kivannäköset pojallakin noi korallinväriset Gugguun vaatteet? :P

Tässä viime tiistaina sairastettiin yhdessä ja Eetu teki itselleen muutamasta tyynystä kivan pesän. :) Ihana poitsu nukkui melkein puoli yhteentoista ja reippaasti jaksoi leikkiä kun itse huilasin sohvalla.

Tämä alla oleva paikka on ollut näiden parin osa-aikaisen työkuukauden perjantainen pelastus! Perhetupa Soffassa siis on vietetty perjantaiset aamupäivät ja Eetu saa leikkiä vähän muillakin kuin omilla leluilla ja nähdään muita ihmisiä. Paras päivä viikosta :) Jos tätä lukee saman paikkakunnan äidit niin menkää ihmeessä käymään, tuolta saa vertaistukea ja pääsee sieltä neljän seinän sisältä hetkeksi muualle, missä lapsikin viihtyy! Ainakin pöydän alla :)

Eetu on päässyt myös joulupipareita leipomaan isin kanssa. Äiti taisi vain syödä taikinaa :P Poika on kyllä salamana keittiössä aina kun joku jotain siellä tekee, kova apuri keittämisessä ja leipomisessa.

Olin muuten myymässä myös Eetun vaatteita paikallisella MLL:n järjestämällä kirpparilla. Jos tarvetta on niin edelleen löytyy paljon vaatteita 92cm kokoon asti, kysykää pois!

Poika on ehtinyt olla myös yökyläilemässä neljänä peräkkäisenä viikonloppuna ja me saatiin Ramin kanssa vähän viettää laatuaikaa. Hyvällä omallatunnolla annoin hoitoon kun ollaan muuten oltu niin paljon kotona. Mutta nauratti kyllä jo vähän, että tuleeko tosta joku tapa kun joka perjantai poika lähtee yökylään :D Toisaalta on tosi hyvä että uskaltaa antaa ja Eetu itse tykkää ja haluaa mennä.

Isänpäiväviikonloppuna käytiin Sami Hedbergin keikalla ja perään jatkettiin baariin kuuntelemaan JVG:tä. Sitä varten otin sisäänajoon uudet korkkarit, iiks!

Ja baarista tultiin joskus kahden jälkeen grillin kautta kotiin. Kivaa oli ja vähä jo väsytti :D Huom. olin juonu vain yhden lonkeron.. En uskalla ajatella minkälainen kuva tulee kun oikein ottaisin vähän enemmänkin kuppia :D

Ja on sitä töitäkin vähän tehty. Tollanen masiina tulee sitten jatkossa olemaan mun päässä viitenä päivänä viikossa kahdeksasta neljään.

Nimipäiviäkin on ehditty viettämään suussasulavien lettukestien merkeissä. 

Tänään olen sitten tämännäköinen. Pikkasen ehkä naamaa turvottaa nuo lääkkeet ja sairastelu, labraan tässäkin oltiin menossa.. Löysin Glitteristä napsukorviksia ja ihastuin! Jos joku miettii mulle joululahjaa niin Glitterin lahjakortti olis aika kiva ;) Enpä ole pitkään aikaan juuri koruista piitannut, mutta nyt olen innostunut ja mies juuri tänään totesi että taidan kohta tarvita isomman korupuun kun korut on joka paikassa levällään.

Ja vielä tähän loppuun, jos joku miettii mitä Eetulle ostaisi joulu-/synttärilahjaksi, niin tässä pari vinkkiä; kirjat on aina hyviä, niissä ei vain saa olla paria lausetta enempää per sivu ja pitää olla selkeät kivat kuvat. Sitten tietenkin konemiehenä kaikenlaiset työkoneet (esim. Bruder-merkin), traktorit, roska-auto ymym. on aina suosittuja, niitä ei pojan mielestä ole varmaan ikinä liikaa.

Isin poika

Vuosi sitten, juuri isänpäivän aikoihin näin paljon blogikirjoituksia isän ja lapsen välisistä suhteista ja isän tärkeydestä perheessä. Siitä jäi muhimaan myös itselleni ajatus jonkinlaisesta postauksesta omistettuna vain lapseni isälle, iskälle tai isille niinkuin Eetu sanoo.

Meillä menee perheessä roolit vähän niin, että äidin kanssa keskustellaan ja isin kanssa hörskötetään. Iskän kanssa on ehdottomasti parhaat leikit. Ja tietenkin iskän kanssa touhataan myös kaikenlaisia kodin hommia, kuten lumenluontia, autonpesua, korjaamista, pellettilämmityksen hoitoa. Niin ja ruuan laittoa, pyykinpesua ja siivousta. Isi osaa olla kärsivällinen ja ottaa pojan mukaan hommiin (minulta taas menee hermo alta aikayksikön kun yritän jotain saada tehdyksi ja poika sekaa mukana). Kaikki tällaiset ovat ehdottomasti Eetulle kultaakin kalliimpia kokemuksia. Että annetaan olla mukana ja tehdä, vaikka se onkin vähän sellaista sekaamista.

Minun mieheni on ehdottomasti ollut isona apuna ja tukena Eetun kanssa, vaikka itselläni oli opettelemista siinä etten sekaannu isän ja pojan väliseen suhteeseen. Edelleen tulee neuvottua asioissa vähän turhankin kärkkäästi, mutta luotan kuitenkin siihen että hommat hoituu jos en ole paikalla. Enkä kyllä oikeastaan ikinä ole murehtinut, etteikö mies osaisi Eetua hoitaa kun olen poissa. Vierestä on paljon vaikeampi vain katsoa ja olla hiljaa :P

Kun minulla on huono päivä (tai useampikin), mies ottaa ohjat käsiinsä ja jaksaa viihdyttää Eetua. Eikä ole ikinä tainnut kieltäytyä jos minulla on jotain menoa ja hän on vastuussa Eetun hoidosta.  Meillä mies vie pojan aamulla hoitoon ja minä sitten haen iltapäivällä, että mies ehtii kotona tehdä ruoan sillä aikaa. Tämä on ollut mielestäni toimiva järjestely, etenkin kun minulla on ollut pidempi työmatka viimeisen vuoden verran.

Minä itse asiassa kirjoitin yllä olevan tekstin jo vuosi sitten, mutta edelleen pätee ihan samat jutut.

Kaikenlaisia hörskötyksiä iskä ja Eetu ovat tässä ajan saatossa keksineetkin.

Tää äiti häviää kyllä legoleikit iskälle ihan kuus-nolla! Minä rakennan vain taloja, mutta isi rakentaa hissejä, laivoja, junia, helikoptereita ym.

Noilla tyypeillä on ihan omat juttunsa ja äiti jää väkisinkin välillä ihan ulkopuolelle kun pojat painaa menemään. Mutta ei haittaa, äidin ei tarvitse kaikkea tajutakaan. :)

Siis oikeesti näitä näiden juttuja!

Jos ei mikään muu niin yllä oleva kuva todistaa että mun mies on maailman paras iskä meidän pojalle. Eipä kovin moni iskä vaan yhtäkkiä viitsi ruveta tällasen puumajan tekoon!

Kiitos kulta, ihana, kärsivällinen, paras ja rakkain isä mun lapselle <3

On ne sellaisia, mun elämäni miehet :) <3

Kotona ja töissä

Taas kerran pitkän tauon jälkeen hieman tämän huushollin kuulumisia kuvien kera. Tällä hetkellä olen ollut jo pian viikon kipeänä. Alkoi kurkkukivulla, jota seurasi korvatulehdus johon liittyvät turvonneet ja arat kaulan imusolmukkeet tukossa olevan korvan kera. Löytyy myös yskää ja nuhaa, kuumetta oli yhtenä iltana. Täältä saa tulla hakemaan jos tykkää :D

Muuten, sain todella hyvää palvelua niin terveyskeskuksen päivystyksestä kuin työterveyshuollostakin. Tutkittiin kunnolla ja kiireettä, määrättiin lääkkeet ja verikokeet. Sain ajan helposti ja jopa soitettiin tulokset eikä tarvinnut itse soitella. Muutenkin saan kyllä lähes aina hyvää palvelua terveysasioissa. Iso peukku :)

Meillä pottaillaan. Hoidossa Eetu on ilman vaippaa muutoin, paitsi ulkona ja nukkuessa. Siellä herra käy hienosti pöntöllä kun käsketään ja joskus jopa omasta aloitteestaan. Kotona on vaihtelevampaa. Pidetään paljon vaippaakin, lähinnä siksi koska pissaa kyllä housuun jos ei kukaan huolehdi potalle. Ja vaikka huolehtisi niin eihän se pojalle sovikaan aina, kuka kesken hyvien leikkien vessaan haluaisi lähteä. Eli kotona on vaikeampi saada käymään potalla tai pöntöllä ja kun ollaan usein liikenteessäkin niin tekee hommasta epäsäännöllistä. Mutta ollaan tyytyväisiä jos edes pari kertaa käy ja tarrat toimii palkintona :)

Työrintamalla on paljonkin muutosta. Työ palkkasihteerinä loppui kuunvaihteeseen. Olimme hetken yhtä aikaa töissä henkilön kanssa, jota sijaistin ja pöytä oli sitten sen näköinen :D Nyt olen siirtynyt viereiseen huoneeseen ostoreskontran puolelle ja siitä siirryn vielä sitten johonkin, mutta näyttäisi kuitenkin siltä että töitä on luvassa. Nyt olen lokakuusta vuoden loppuun tällä tietoa osa-aikaisena, teen pari päivää viikossa töitä ja Eetukin on vain osa-aikaisessa hoidossa. Ihan kiva ottaa vähän rennommin hetken aikaa, jaksaa taas sitten ihan erilailla keskittyä uusiin juttuihin. 

Oli itsellä aika tylsämälsä olo ja halusin piristystä. Kun en juurikaan meikkaa enkä osaa tukkaani taiteilla sen kummemmin, ajattelin että pystyssä olevat hiukset olisivat aika piristävät ja olin oikeassa! Ihan erilainen olo heti kun parturista lähdin! Väri saa nyt olla samaa lajia kunnes taas kyllästyn.

Nyt kun olen enenmmän kotona, on niin mahtavan ihanaa kun ehtii ulkoilla ja lenkkeillä (paitsi toki nyt kipeänä) ! Ulkoilu on kyllä muodostunut yhdeksi voimavaraksi jaksamisen suhteen. Mikään ei tuuleta päätä paremmin kuin raikas ulkoilma ja kävely- tai pyörälenkki. 

Olemme käyneet myös Titi-Nalle -konsertissa sekä perheriehapäivässä katsomassa Malttia ja Valttia. Ihan ei tuo poika jaksa rauhassa katsoa, syömisen kanssa paremmin. Mutta molemmat esitykset jäi kyllä vähän kesken. Tosin mitä sitten, katsottiin niin kauan kun kiinnosti! :D On ylipäänsä kiva kun paikkakunnalla järjestetään lapsille jotain ja etenkin sellaista mihin voi vielä vähän pienemmänkin kanssa osallistua.

Pyörälenkillä. Sain lainaan ihan parhaan pyöräilytakin. On siinä menossa vain eroa kun on kunnon varusteet päällä. Joululahjatoiveeksi voisinkin vinkata lahjakorttia johonkin mistä saisin lisää tällaisia hyviä varusteita ;)

Olen kauan etsinyt Eetulle sopivankokoista heijastinliiviä ja Seinäjoen Halpa-Hallista löysin! Tämä on pimeällä niin kätevä omassa pihassakin, jos joku sattuu ajamaan pihaan ja ylipäänsä näen missä poika menee. Suosittelen. Ja itselle myös!

Pienet on ilot joskus noilla lapsilla. Kuinka monta kertaa mentiin juosten ramppia ylös ja taas uudestaan.

Pakko ehkä vähän vielä hehkuttaa kun löysin niiiiiin ihanat pökät!! On kuule lämpöiset ja mielettömän mukavat! Pipokin oli alelöytö Vero Modan pop-up -myymälästä. Hmm, sovituskoppi on kyllä paikka missä tunnun olevan jatkuvasti... :P

Aamupäivän auringonpaiste <3 Löydettiin ihan meidän läheltä leikkikenttä. Tiesin että joku täällä on, mutta tämä olikin aivan mainio paikka.

Siinä mun miehet <3 Eetu näyttää tässä jo niin kovin isolta pojalta. Kolmen kuukauden päästä jo kolmevee!! Ajattelin tässä ennen joulua miettiä vähän Eetun lahjatoivelistaa blogin puolellekin. 

Nyt kullan kainaloon parantelemaan korvaa. On muuten sitkeää lajia tämä tulehdus.